Sandy Bridge esittelyssä: toisen sukupolven Core-prosessorit

Artikkelin kirjoittaja: Manu Pitkänen | 0 kommenttia

HD Graphics työpöydällä



Ennakkomateriaalin perusteella Sandy Bridge -prosessoreiden suorituskyvystä välitettiin sellainen kuva, että ne tekisivät hitaimmat näytönohjainmallit täysin turhiksi. On kuitenkin muutama syy miksi sinulla on syytä pettyä Intelin grafiikkamoottoriin työpöytäkäytössä.

Yksi suuri askel… Intelille



Intelin integrointi-ihanne voidaan katsoa alkaneen Clarkdale-prosessoreista, joissa näytönohjain, muistinohjain ja PCIe Express -ohjain olivat kaikki integroitu prosessorille. Prosessoreissa käytetty ratkaisu ei ole kuitenkaan kaikin puoli ihanteellinen, koska edellä mainitut ohjaimet sijaitsevat omalla sirulla erikseen prosessoriytimistä. Graafinen suorituskyky oli kuitenkin parempaa mitä aiemmissa piirisarjaintegroinneissa oli nähty. Muistien suorituskyky kuitenkin laski verrattuna Lynnfieldeihin ja Bloomfieldeihin, koska muistinohjain ei sijainnut enää samalla piirillä ytimien kanssa.


Sandy Bridgessä monisiruisuuden tuomat heikkoudet on poistettu liimaamalla kaikki komponentit samalle sirulle. Tällainen ratkaisu on myös antanut Intelille vapauksia ohjailla koko prosessorin toimintaa. Grafiikkaytimellä on esimerkiksi nyt pääsy alimman tason välimuistille. Kuten jo mainittiin, niin grafiikkaydintä voidaan tarpeen vaatiessa priorisoida prosessoriytimien kustannuksella. Yksi tällainen käyttökohde on 3D-painotteinen laskenta. Virranhallintayksikkö voi nostaa grafiikkaytimen taajuuden korkeintaan 1350 MHz:iin.

Intelin käyttämä nimeämiskäytäntö on edellisen sukupolven grafiikkamoottorista tuttu. HD Graphics -moottorista löytyy edelleen 12 suoritusyksikkö (EU), jotka tukevat DirectX 10.1 -rajapintaa. Joukko muita uudistuksia kuitenkin nostaa suoritettujen käskyjen määrän kaksinkertaiseksi verrattuna Clarkdalen Ironlake-moottoriin. Rekisterin kokoa on kasvatettu ja käskykantatukea on laajennettu.

Tarina kahdesta GPU:sta



Tähän asti kaikki näyttäisi olevan mallillaan, mutta nyt asiat monimutkaistuvat.

Intel julkaisee grafiikkaytimiä kaksi kappaletta. Näistä ensimmäinen on nimeltään HD Graphics 3000 (GT2) ja toinen HD Graphics 2000 (GT1). Edellisessä on 12 EU:ta, mutta jälkimmäisessä vain kuusi.
Sandy Bridge -prosessoreita julkaistaan 15 eri mallia, joissa kakissa on HD Graphics 3000. Eri malleissa olevat grafiikkamoottorit eroavat toisistaan ainoastaan kellotaajuuksien puolesta.

Työpöytäprosessoreiden tarina on taas täysin erilainen. Malleja julkaistaan 14 kappaletta, joista ainoastaan kahdessa on HD Graphics 3000. Nämä samat kaksi mallia on yllättäen myös K-sarjan prosessoreita. En tiedä miksi tehokäyttäjä haluaisi käyttää koneessaan prosessorin näytönohjainta 3D-laskennassa. Sitten loppuihin malleihin on päädytty käyttämään rampautettua HD Graphics 2000 -mallia. Nämä alemman hintaluokan prosessoreiden ostajat ovat juuri niitä ihmisiä, jotka osaisivat arvostaa tehokkaampaa integroitua näytönohjainta, koska voisivat säästää sen avulla alle 50 dollaria jättämällä entry-tason näytönohjaimen kaupan hyllylle.

Tilanne koomistuu enitisestään seuraavalla sivulla. Prosessorin näytönohjaimen käyttäminen vaatii H67-piirisarjallisen emolevyn, mutta tämä estää prosessorin ylikellottamisen. K-sarjan Sandy Bridge prosessorissa ja H67-emolevyssä ei ole siis oikeasti mitään mieltä.

Suhtautumiseni Intelin näytönohjainratkaisuun saattaa olla täysin erilainen mobiilipuolella. Työpöytäpuolella Intel on kuitenkin onnistunut möhlimään totaalisesti näytönohjainratkaisuissaan.

Se on lukupeliä




Aloitetaan suorituskykytestit uudella World of Warcraft: Cataclysm -pelillä. Käytän samaa testiä kuin käytin pelin suorituskykyä tutkivassa artikkelissakin.

HD Graphics 3000 -moottori näyttäisi pärjäävän aika hyvin AMD:n Radeon HD 4550 512 MB -ohjainta vastaan. AMD:n ohjaimen hinta verkossa on noin 25 dollaria. HD Graphics 2000 -moottori ei sen sijaan pärjää läheskään yhtä hyvin. Se on kyllä nopeampi kuin Clarkdalessa käytetty näytönohjain, vaikka EU-yksiköitä onkin puolet vähemmän. Jos kuitenkin haluat pelata tätä peliä silmää edes jollain tasolla miellyttävällä grafiikalla, niin en suosittele Sandy Bridge -prosessoreita.

Laitoin seuraavaksi tulille Radeon HD 5550:n ja syötin sille gigatavun verran DDR3-muistia. Ohjainta saa verkosta 55 dollarin hintaan. Sen suorituskyky on jopa kaksinkertainen verrattuna Intelin HD Graphics 3000:een.


Kukaan ei koskaan väittänyt, että integroitu näytönohjain sopisi FPS-peleihin. Call of Duty tunnetaan kuitenkin graafisesti hyvin kevyenä pelinä, joten päätin kokeilla tikulla jäätä.
HD Graphics 3000 pärjää kohtalaisen hyvin verrattuna entry-tason diskreettiin näytönohjaimeen. Sen karvalakkiversion ainoaksi meriitiksi voidaan kuitenkin laskea vain sen hyvä äsuorituskyky verrattuna Clarkdale-prosessorin ratkaisuun. Kohtalaisen huokeaan hintaan myytävä Radeon HD 5550 tuottaa pelattavaa jälkeä 1680x1050-resoluutiolla.




HD Graphics 3000 lunasti lupauksensa suorituskykynsä puolesta, jos vertailukohtana pidetään AMD:n kaikkein halvimpia näytönohjaimia. Jos kuitenkin ajattelit ostaa K-sarjan prosessorin ja käyttää sen grafiikkamoottoria, niin sinun pitää tiirailla mieluummin HD Graphics 2000:n tuloksia, jotka ovat vain hieman parempia kuin Clarkdale-prosessoreiden.

Sandy Bridge -prosessoreiden julkaisu tuskin tuo minkäänlaisia muutoksia diskreettien näytönohjainten markkinoille.

Kommentoi artikkelia