Vasteaika ja syöttöviive

Yksi myyntimiesten lempitermeistä näyttöä myydessä on vasteaika, joka ilmoitetaan yleensä millisekunneissa näytön siirtyessä harmaasta sävystä toiseen harmaaseen sävyyn (GtG). Mitä pienempi vasteaika, sitä parempi näyttö? Suurin syy siihen, miksi vasteaika on suosittu erityisesti halpanäyttöjä myytäessä, on se, että halvimmat paneelit käyttävät TN-paneelia, jonka vasteaika on yleensä pieni. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että näyttö olisi muilta osin laadukas. Lisäksi pelkkä GtG-vasteaika ei kerro koko totuutta näytön nopeudesta pelikäytössä.

Nopea vasteaika on epäilemättä eduksi peleissä, mutta 60 Hz virkistystaajuudella näyttö päivittyy 16 ms välein, ja muutaman millisekunnin erot näyttöjen nopeuksissa ovat käytännössä huomaamattomat. Siinä missä vuosia sitten ensimmäiset LCD-näytöt olivat hitaita pelikäyttöön, nykyään lähes kaikki uudemmat mallit kelpaavat myös pelikäyttöön. Jotkin kuvankäsittelyyn tarkoitetut IPS tai VA -paneelilla varustetut mallit saattavat kuitenkin olla vielä sen verran hitaita, että niitä on vaikea suositella nopeatempoisiin peleihin.

Näytön liiketoistoa voi testata esimerkiksi testufo.com -sivustolla. Liiketoistoa on ymmärrettävästi hankala toistaa kuvankaappauksissa, joten se on parasta todeta omilla silmillä. Testufo.com tarjoaa kattavan testivalikoiman näytön liiketoiston arvioimiseen. Testeistä esimerkiksi kuvattu haamukuvatesti on hyvä erottelemaan jyvät akanoista. Nopeasti liikkuva ufo pysyy sumeana 60 Hz näytöillä, mutta 120 Hz näytöt varustettuna ns. strobing backlight -tekniikalla pitävät ufon yhtä selvänä liikkeessä kuin paikallaan. Lisäksi nähtävissä on overdrive-virheet jotka näkyvät haamukuvina objektin sivuilla. Tätä voi yrittää minimoida näytön overdrive-asetuksella, jos sellainen löytyy. Yleensä overdrive on nimetty valmistajan omalla termillä, esim. Asuksen TraceFree tai BenQ:n AMA.

Näyttöjen vastenopeudet voidaan jakaa karkeasti seuraaviin luokkiin paneelityyppien ja ominaisuuksien osalta:

1) 120/144 Hz näytöt liikesumeuden poistolla (Nvidia ULMB, BenQ Blur Reduction, Eizo Turbo240, LG Motion 240, etc.)
2) 120/144 Hz TN-näytöt
3) 60 Hz TN-näytöt
4) 60 Hz AH-IPS / AHVA / PLS /AMVA+ -näytöt
5) 60 Hz VA-paneelit (poislukien AMVA+ ja Eizo FG2421)
6) 60 Hz vanhemmat IPS/VA-paneelit ja kuvankäsittelyyn suunnatut mallit

Näytöllä on pikselin vasteajan lisäksi myös syöttöviive (input lag), mikä tarkoittaa näytön viivettä kuvan esityksessä. Esimerkiksi pelatessa hiirtä heilauttamalla peli laskee uuden kuvakulman, ja se on syötettävä näytölle, joka prosessoi sen ruudulle asti. Yleensä kuvankäsittelyyn keskittyvillä näytöillä tämä vasteaika on suurempi, sillä niissä on enemmän kuvaan liittyvää prosessointia, eikä näytön nopea syöttövaste ole yhtä tärkeää kuin pelatessa.

Syöttöviiveen minimointi on jossain määrin jopa tärkeämpää kuin matala vasteaika, sillä vaikka kuva olisi terävä matalan vasteajan myötä, ei se auta kilpapelaamisessa jos korkean syöttöviiveen takia reagointi tapahtuu lisäviiveellä. Tästä syystä pelikäytössä kannattaa välttää kuvankäsittelyyn suunnattuja näyttöjä ja erityisesti paljon kuvaa prosessoivia televisiomalleja.