Aika päivittää: vertailussa 10 SSD-asemaa 240 - 256 gigatavun kapasiteetilla

Artikkelin kirjoittaja: Teemu Laitila | 1 kommentti

Normaalikäytön kirjoitustestit



Yritämme mainita tämän jokaisessa SSD-testissämme, sillä se on äärimmäisen tärkeä tieto SSD-asemaan siirtymistä harkitsevan kannalta. Siirtyminen mihin tahansa SSD-asemaan on merkittävä parannus verrattuna perinteisiin kiintolevyihin, täysin riippumatta siitä, miten SSD-sijoittuu nopeustesteissä suhteessa muihin. Asemia voidaan laittaa testituloksissa paremmuusjärjestykseen, mutta nopeuserojen havaitseminen normaalikäytössä muuttuu hankalammaksi.

Halusimme liittää testiin muutamia normaalissa käytössä eteen tulevia tilanteita, jotka tuovat esiin jopa saman kokoisten ja samaan ohjaimeen perustuvien SSD-asemien välisiä eroja konkreettisella tavalla.



Ensimmäisessä testissä kloonaamme järjestelmälevyn (240 GB Vertex 3) kullekin testiasemalle käyttäen Easus Todo Backup Workstation 5.3 -ohjelmistoa. Lähteenä käytettyä data tulee henkilökohtaiselta kannettavalta tietokoneeltani, joten sen pitäisi vastata kohtalaisesti sitä, mitä kannettavien levyiltä yleensä löytyy. Käyttöjärjestelmän lisäksi levyltä löytyy satoja musiikkikappaleita, videota, muutama peli, Photoshop, Office 2010 ja läjä henkilökohtaisia dokumentteja. Yleisesti ottaen kyseessä on siis kohtalaisen tasapainoinen paketti pakkautuvaa ja pakkautumatonta dataa.

Corsairin Neutron GTX ja Neutron ottavat ensimmäisen testin johtopaikan, sillä pakkautumatonkaan data ei hidasta niiden toimintaa, kuten tapahtuu SandForce-pohjaisilla asemilla. Neutroneiden johtoasema ei kuitenkaan ole erityisen vahva. Intelin SSD 330 suoriutuu "huonoiten" käyttäen prosessiin 10 minuuttia ja 40 sekuntia. Ajoimme testin useampaan otteeseen ja eri tulosten välillä havaittiin enimmillään 10 sekunnin heittoja. Käytännössä siis eri asemien väliset erot eivät ole niin dramaattisia kuin synteettisten testien perusteella voisi päätellä.



Pienet erot tosielämän käyttötilanteissa tulevat vieläkin paremmin esiin testin toisessa osassa, jossa kopioidaan 2,86 gigatavun H.264-enkoodattu videotiedosto. Vaikka lähdemateriaali ei ole millään tasolla pakkautuvaa, SandForce-pohjaiset asemat ottavat ykkössijan. Vaikka tulokset vaikuttavat erikoisilta, niitä selittää se asia, että kyseessä on vain yksi kopioitava tiedosto, mikä puolestaan tarkoittaa erittäin pientä jononsyvyyttä. Todellinen siirtonopeus on erittäin pieni tämänkaltaisessa testissä ja se pätee myös moniin muihin tilanteisiin. Testin virhemarginaali on 0,3 sekuntia, eli käytännössä tulos on tasapeli kaikkien kolmen aseman välillä.

kommentti 1

hannibal_pjv

Näissä artikkeleissa olisi hyvä tehdä pikainen tarkistus myös suomen hintojen mukaan, vaikka muuten käännösartikkeli olisikin. Eli taulukkoon mukaan myös Suomen hinnat, niin näitä voi täällä oikeasti hyödyntää.

Kommentoi artikkelia