Testijärjestelmän kokoonpano ja mittaukset

Jotta voisimme verrata nimenomaan prosessoriydinten vaikutusta suorituskykyyn, valitsimme Gigabyten emolevyn joka mahdollistaa yksittäisten prosessoriydinten sammuttamisen BIOSin kautta. Päätimme suorittaa mittaukset kahdella, neljällä ja kuudella ytimellä. Jokaisessa tapauksessa suoritimme mittauksen Hyper-Threading päällä ja pois päältä eli meillä oli yhteensä kuusi erilaista tilannetta säikeiden suhteen. Tämä toivottavasti kertoo myös kuinka paljon, jos yhtään, Hyper-Threadingista on hyötyä CS5:n tapauksessa.

Järkeilimme, että tuskin kukaan CS5:ta käyttävä aikoo hankkia Core i3 –prosessoria, joten jätimme Turbo Boostin päälle kaikissa testeissä. Mittasimme CPU-kuormituksen vaihtelut odottamalla 10 sekuntia testin käynnistämisen jälkeen ja tarkkailemalla kuormitusta vähintään kaksi minuuttia eri osa-alueilla testin aikana. Korkeimmat ja matalimmat arvot jätettiin huomiotta, ellei niiden nähty toistuvan vähintään kahdesti.

12GB muistia oli tärkeä ominaisuus, sillä päivitys CS4:stä CS5:n tuo mukanaan muutoksen 32-bittisestä ohjelmasta 64-bittiseen, joka puolestaan mahdollistaa suuremman muistimäärän käytön. CS4:n avulla tehdyissä testeissä järjestelmässä on edelleen 12 gigatavua muistia, mutta ohjelmat kykenevät hyödyntämään vain 4 ensimmäistä gigatavua. Tämä on tietyllä tapaa ongelmallinen tilanne, koska käytännössä eri testeissä on käytössä erilainen määrä muistia. Päätimme kuitenkin, että tämä kuvaa kaikkein parhaiten tosielämän tilannetta. Jos aikoo päivittää CS5:n, on erittäin todennäköistä, että samalla hankkii lisää muistia. 12 gigatavua on nykyään yleisesti käytössä oleva määrä huippuluokan työasemien tapauksessa.

Väittelimme hetken aikaa myös käytettävän tallennustilan laadusta. Lopuksi päädyimme käyttämään Intelin suuresti arvostettua G2 SSD:tä käyttöjärjestelmän ja ohjelmistojen asennukseen kun taas data ja välimuistit sijoitettiin OCZ:n RevoDrive-laitteeseen.