Parhaat työpöytäsuorittimet – Heinäkuu 2016

Artikkelin kirjoittaja: Panu Roivas

Jos olet aikeissa ostaa uutta työpöytäkonetta, ja et ole täysin perillä nykyisestä tilanteesta työpöytäsuorittimien rintamalla, niin tämä on oikea artikkeli sinulle. Artikkelissa annamme suositukset työpöytäkoneiden suoritinvalintaan eri hintakategorioissa, ja keskitymme enimmäkseen peli- ja sekakäyttöön. Suosituksissa otetaan huomioon myös ylikellotusmahdollisuudet, mutta suositukset pätevät useimmiten myös ilman ylikellotusta varsinkin kalliimmissa malleissa.

Vuoden 2016 puolivälipäivitys työpöytäsuorittimissa



Edellinen CPU-suositusartikkelimme on jo viime joulukuulta, joten on aika tehdä uusintakatsaus nykytilanteesen. Työpöytäsuoritinten markkinat liikkuvat tätä nykyä melkoista etanatahtia, joten merkittävät muutokset kuluneen noin puolen vuoden aikana voi laskea jo muutamalla sormella.

Merkittävin päivitys työpöytäpuolella on epäilemättä Intelin LG2011-kantaan sopiva tehokäyttäjille suunnattu Broadwell E. Se on suoraa jatkoa Intelin High End Desktop (HEDT) -kategoriaan, jota edusti aikaisemmin Haswell E. Tällä kertaa kukkulan kuninkaaksi on asettautunut Intel Core i7-6950X Extreme Edition, johon on saatu mahdutettua peräti 10 ydintä. Pari aikaisempaa sukupolvea Intelin Extreme Edition -huippumalli on ollut 999 dollarin 8-ytiminen versio, mutta Broadwell E rikkoo tämän muotin, ja samalla myös kiloeuron raja suorastaan murskaantuu, sillä 6950X:n suositushinta on jo 1723 dollaria, ja Suomessa hinnat heiluvat keskimäärin jo 1900 euron tienoilla.



Jos Intelin lippulaivamallin hinta hirvittää, LGA2011-kannan edullisempien Broadwell E -suorittimien hinnat ovat jo jossain määrin kohtuullisemmat, vaikka niitäkään ei päätynyt varsinaiselle suosituslistalle.

1089$ i7-6900K tiputtaa ytimien määrän kahdeksaan, mutta kellotaajuudet ovat 200 Mhz lippulaivamallia korkeammalle, ja näin ollen sama pätee myös Haswell E -lippulaivaan verrattuna.

617$ i7-6850K on uusi 6-ytiminen malli, joka toimii korkeimmalla 3.8 GHz Turbolla uusista Broadwell E -malleista. Siinä on hintavampien mallin tapaan 40 PCIe-linjaa, mutta L3-välimuistin määrää on karsittu 15 Mt tasolle lippulaivamallin 25 Mt verrattuna. Jos Nvidian uudet näytönohjaimet tukisivat yli kahden kortin SLI-tilaa kunnolla, tämä malli olisi edullisin 40 PCIe-linjan malli, mutta toisaalta uber-kokoonpanoissa harvemmin välitetään suorittimen edullisuudesta.

434$ suositushinnalla i7-6800K on Broadwell E -malliston pohjimmaisena 6-ytiminen malli 3.6 GHz Turbolla ja 28 PCIe-linjalla. Näin ollen se jää jälkeen kuluttajamalliston Skylake K-malleille muissa testeissä paitsi yli neljää ydintä käyttävissä sovelluksissa. Haswell E -sarjan 5820K oli julkaisunsa jälkeen varsin kannattava ostos näin jälkeenpäin katsottuna, mutta sama ei näytä toteutuvan i7-6800K:n tapauksessa.

Intelin odotetaan myös päivittävän Skylake-malliston Kaby Lakeen vuoden loppupuolella, ja sen pitäisi olla lähinnä väliaskel ennen 10 nm Cannonlakea. Näin ollen se pysäyttää tutuksi tulleen Tick Tock -mallin, jossa joka toinen suoritinpäivitys tiputtaisi tuontantoprosessin kokoa. Kaby Lake tuo mukanaan natiivin USB 3.1 -tuen, ja muut merkittävät päivitykset tapahtuvat lähinnä integroidun näytönohjaimen 4K-videotoistotukeen. Ilmeisesti tarjolle tulee myös eDRAM-piirillä varustettuja malleja Broadwellissa nähdyn Crystalwell-piirin tapaan.



AMD:n osalta julkaisut rajoittuivat Carrizo-pohjaiseen Athlon X4 845 -malliin hintakategoroiden toisessa päässä. 70 euron hintainen neliytimen suoritin käyttää ensimmäistä kertaa työpöytäpuolella Excavator-ytimiä, jotka jäävät AMD:n viimeiseksi epäonnistuneen Bulldozer-arkkitehtuurin johdannaiseksi. Se ei kuitenkaan pääse listalla X4 860K:n ohitse suositeltavaksi malliksi, sillä 860K löytyy nykyään suurin piirtein samasta hintaluokasta.



Mobiilipuolelle alunperin suunnattu ydin parantaa hyötysuhdetta merkittävästi, mutta samalla sitä ei alunperin odotettu ollenkaan työpöytämarkkinoille, sillä 15-35 watin tehonkulutusikkunaan suunnatun piirin ei odotettu pärjäävän hyvin työpöytäpuolella. Athlon X4 845 toimii 65W TDP-arvon alapuolella, ja maksimissaan 3.8 GHz turbolla. Muiden uusien Athlon-mallien tapaisesti siinä ei ole integroitua näytönohjainta, vaikka piiri on käytännössä mobiilipuolen Carrizo uusiokäytössä.



AMD:n osalta myös suoritinten jäähdyttimissä on tapahtunut kehitystä, sillä AMD esitteli jo alkuvuodesta uuden Wraith -jäähdyttimen, joka tulee sen suoritinmalliston valikoitujen kärkimallien mukana. Lisäksi myös edullisempi 95W Quiet Thermal Solution, joka löytyy muun muassa yllä mainitun Athlon X4 845 -mallin lisäksi useiden muiden vanhempien FM2+-suorittimien mukana. AMD:n uudet jäähdyttimet eivät edelleenkään vastaa tehokkaampia kolmannen osapuolen jäähdyttimiä, mutta budjettikategoriassa päivitys on erittäin tervetullut astetta hiljaisempia vakiojäähdyttimiä kaipaaville.



Odotetuin tuleva julkaisu lienee pitkästä aikaa AMD:n puolella kokonaan puhtaalta pöydältä kyhätty Zen-arkkitehtuuri, ja ensimmäiset sitä hyödyntävät FX-sarjan mallit Summit Ridge -koodinimen alla. AMD on lupaillut kehityksen olevan aikataulussa loppuvuoden julkaisua povaten, mutta ottaen huomioon historian, tätä ei välttämättä kannatta ottaa pitävänä lupauksena. Zen on kuitenkin mahdollisesti AMD:n viimeinen toivo pysyä pinnalla itsenäisenä yrityksenä, sillä yritys on viime aikoina vuotanut pahasti rahaa, markkinaosuuksia sekä väkeä.



Zen-arkkitehtuurilta odotetaan paljon, mutta AMD on toistaiseksi heittänyt ilmoille vain yhden suorituskykylukeman, eli 40% IPC-suorituskykyparannuksen verrattuna nykyisiin Steamroller-ytimiin. Lukema on aiheuttanut paljon polemiikkia foorumeilla, mutta AMD:n mukaan se pyrkii kilpailemaan Intelin suorituskykyisempien mallien kanssa. Zenin kilpailukyvyn arviointi tässä vaiheessa on kuitenkin ennenaikaista. Vaikka AMD:n CEO Lisa Su on jo vilauttanut piiriä lehdistölle, ja laboratorion testikappaleilla on pelattu Doomia, Zenistä ja sen suorituskyvystä on yllättävän vähän huhuja.



Zenin lisäksi seuraava suuri kehitysaskel suoritinrintamalla pitäisi tapahtua Intelin mukaan 3D XPoint -muistien osalta. Kokonaan uutta muistia tullaa ilmeisesti käyttämään eräänlaisena välimuistina tallennusmuistin ja RAM-muistin välillä. XPoint-muistit tullaan asentamaan jatkossa DIMM-muistipaikkoihin DRAM-muistien tapaan, mutta XPoint ei ole RAM-muistin tapaan haihtuvaa tyyppiä, vaan säilyttää datan myös virran katkettua. Vaikka Intel hehkuttaa XPoint-muistien tulevan myyntiin vielä tämän vuoden puolella, kyseessä on vain seuraavan sukupolven Xeon-palvelintuotteet, ja kuluttajille 3D XPoint -muistit tulevat saataville vasta joskus hamassa tulevaisuudessa. DIMM-muistien lisäksi XPoint on mahdollista toteuttaa myös SSD-asemana PCI-e-väylän kautta, mutta luonnollisesti tätä kautta se ei tule olemaan yhtä nopea kuin DIMM-muistina.

Intelin viimeaikaisten demojen perusteella yritys on suuntaamassa Optane-brändillä ensin perinteisemmille SSD-markkinoille, joten kuluttajien ei välttämättä kannata odottaa XPoint-teknologian päätyvän lähiaikoina emolevyn muistipaikkoihin. Samalla NAND-pohjaiset SSD:t NVMe-tuella ovat ampaisseet uusiin suorituskykyluokkiin, joten Intelin Optane vaikuttaa päivä päivältä vähemmän ihmeelliseltä uutuudelta yrityksen hioessa uutta teknologiaansa myyntikelpoiseksi.

Kommentoi artikkelia