P55: Vertailussa neljä yli 250 dollarin LGA 1156 -emolevyä

Artikkelin kirjoittaja: Manu Pitkänen | 0 kommenttia

Loppupäätelmät


Tämänkertaisessa testissä eri emolevyt vuorottelivat tasaiseen tahtii kärjessä. Tulosten nopea yhteenveto kuitenkin auttaa hahmottamaan kokonaistilanteen.


Emolevyjen valiset erot olivat minimaaliset, alle prosentin luokkaa, vaikka emolevyjen BCLK-taajuus poikkesikin jonkin verran toisistaan. Suosituskyvyssä ei havaittu siis suuria eroja ja ylikellotusominaisuudetkin olivat lähes samanlaiset kaikilla. Tärkeimmäksi arvostelukriteeriksi nouseekin nyt emolevyjen tarjoamat ominaisuudet ja liitännät.

P7P55D-E Premiumin kohdeyleisö koostuu tavallisista tehokäyttäjistä, jotka haluavat koneeseensa USB 3.0- ja SAtA 6.0 Gb/s –tuet, kaksi verkko-ohjainta sekä mahdollisuuden liittää Ultra ATA –laitteen emolevyyn. Kyseinen emolevy oli ensimmäinen Asuksen emolevy vähään aikaan, jossa on Express Gate ja Splashtop OS –käyttöjärjestelmä. Emolevystä löytyy tuki kahdelle näytönohjaimelle. Asuksen levyä voisikin kuvailla emolevyjen sveitsiläiseksi linkkuveitseksi. Sen ainoa ongelmana vain on, että monet sen potentiaaliset ostajat saattavat mieluummin odottaa LGA 1366 –pohjaisia Gulftown-prosessoreita.

Maximus III Formula tähtää tehopelaajien kokoonpanoihin, ainakin nimensä puolesta. Sen uniikkein ominaisuus on erillinen dataväylä, jonka avulla konetta voidaan kellottaa ulkoiselta laitteelta. Näyttäisikin siltä, että kyseinen emolevy soveltuu paremmin kisaylikellottajille. Pelaajien kannalta hyvä piirre Maximuksessa kuitenkin on PCIe-väylien väljä sijoittelu.

MSI Trinergy lirkuttelee korkeimman hintaluokan pelaajamarkkinoita Nvidian PCIe-sillan avulla toteutetun kolmen PCIe-paikan avulla. Sen pahimmasta kilpailijasta Maximus III Formulasta ei tätä ominaisuutta löydy.

Trinergy oli ainoa emolevy, josta löytyi niin sanottuja Hi-C-kondesaattorit. Asuksen emolevyt se lyö verkko-ominaisuuksien puolesta, sillä verkko-ohjaimelle tulee yksi PCIe-väyl eikä kahta PCI-väylää. MSI on ottanut mukaan uusimmat liitännät, mutta säilyttäen vanhimmat liitännät mukana. Se sopiikin pelaajille, joita ei suuremmat kokoonpanopäivitykset juuri nyt kiinnosta.

Rakentajat, joiden koneista ei enää ikivanhoja laitteita löydy eikä siten tarvetta vanhoille liitännöilekään ole, ja haluavat koneeseensa 3-väyläisen SLI- tai CrossFireX-konfiguraation, kannattaa katse suunnata Evgan P55 Classified 200 –emolevyn suuntaan. MSI:n tavoin Evgassakin on käytetty nForce 200 -siltaa kolmen PCIe-paikan aikaan saamiseksi. Evga on kaksikosta se, jossa on paras mahdollisuus rakentaa kolmen näytönohjaimen konfiguraatio kaksislottisista korteista. Silti siihen on onnistuttu saamaan kaikki seitsemän laajennuskorttipaikkaa, kuten ATX-standardissakin on määritelty.

Evgan emolevyyn on lisätty toinen lisävirtaliitin ja suuri digitaalinen virransyöttöjärjestelmä. Näillä päästään sellaisiin sfääreihin ylikellotuksessa, että oksat pois. Prosessorin kannan pinneihin on laitettu edellä mainittujen ominaisuuksien vuoksi ekstrakultapinnoittus hapettumisongelmien välttämiseksi. Lisähaastetta rakentajille tuo emolevyn leveys, joka pursuaa yli standardirajojen.

Testin voitto oli kahden emolevyn kauppa. P55-herruudesta kilvoittelivat Asus P7P55D-E Premium ja EVGA P55 Classified 200, jotka ansaitsevat tasapelin. MSI yritti tunkeutua molempien emolevyjen kohdeyleisöihin. MSI ei onnistu vetoamaan himopelaajiin, sillä kolmen kaksislottisen näytönohjaimen käyttäminen vaatii kotelon josta löytyy vähintään kahdeksan laajennuskorttipaikkaa. Toinen vaihtoehto on käyttää vesijäähdytystä.

Kommentoi artikkelia