Pelivertailu: testissä 18 CPU:ta ja APU:ta alle 200 euron hintaluokassa

Artikkelin kirjoittaja: Don Woligroski Artikkelin suomentaja: Teemu Laitila | 4 kommenttia

Esittelyssä uusi testi: peräkkäisten ruutujen latenssi



Olemme viime aikoina kehitelleet uutta testiä, jolla on tarkoitus mitata peräkkäisten ruutujen latenssin aiheuttamia vaikutuksia pelikokemukseen. Aiemmin testauksessa käytetty mittari on ollut yleisesti pelkkä keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus, mutta nykyään tiedetään, että se ei välttämättä kerro kaikkea pelikokemuksen laadusta.

Niin kutsuttu micro-stuttering eli pieni nykiminen muutoin sulavassa grafiikan päivityksessä lienee tuttu ilmiö jo suurelle osalle lukijoista. Niin kutsuttu mikronykiminen liitetään yleensä useamman kortin SLI- tai CrossFire-kokoonpanoihin. Sen syynä on pienet erot peräkkäisten ruutujen ilmestymisnopeudessa, mikä johtaa vaikutelmaan pelin nykimisestä, vaikka keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus olisikin riittävän nopeaa. Esimerkiksi kaksi eri kokoonpanoa voivat tuottaa erilaisen pelikokemuksen, jos ruudunpäivitysnopeus on toisella koneella vähemmän säännöllinen, vaikka molempien keskimääräinen päivitysnopeus olisi 24 ruutua sekunnissa.

Alla olevassa taulukossa Järjestelmä A:n ruudunpäivitysnopeus pysyy tasaisena, kun taas Järjestelmä B:n päivitysnopeus on epätasaista.



Taulukossa näkyy, että järjestelmä B:llä on neljä ruutua, joiden renderöimisessä kestää merkittävästi muita ruutuja pidempään, kun järjestelmä A valmistaa ruutuja tasaisella tahdilla. Ongelma on helppo havaita, kun katsotaan ohi keskimääräisen ruudunpäivityksen ja tarkastellaan yksittäisiä ruutuja sekunnin ajalla. Tarpeeksi suuren datamäärän saamiseksi grafiikkatestejä ajetaan kuitenkin yleensä huomattavasti pidemmän aikaa kuin sekunnin verran (yleensä vähintään minuutin), mikä tarkoittaa jo vähintään 3600 datapistettä 60 FPS nopeudella. Dataa siis kertyy paljon enemmän, kuin mitä taulukkoon on järkevää mahduttaa. Tietysti voisimme tarkastella vain osaa testidatasta, mutta miten sitten valitaan koko testin kannalta relevantti osa datasta? Ongelmaan ei valitettavasti ole olemassa yksinkertaista ratkaisua.

Me pyrimme aina esittämään datan yksinkertaisessa ja tarkoituksenmukaisessa muodossa, joka on helppo ymmärtää ja analysoida. Emme siis paneudu yksittäisten ruutujen nopeuteen, vaan tarkastelemme erotusta niissä ajoissa, joka kuluu peräkkäisten ruutujen esittämiseen.

Pelkkä ruutujen renderöintiin kulunut aika ei vielä kerro kaikkea suorituskyvystä, sillä suurilla ruudunpäivitysnopeuksilla myös renderöintiin kulunut aika on lyhyempi ja hitaammilla aikaa kuluu luonnollisesti enemmän. Me pyrimmekin tarkastelemaan viivettä, joka esiintyy peräkkäisten ruutujen välillä. Tässä testissä käyttöön otettu taulukko esittää keskimääräiset erotukset peräkkäisten ruutujen välillä, erotukset 75 prosentissa tapauksista ja erotukset 95 prosentissa. Prosenttiosuudet paljastavat kokonaistilanteen isomman datamäärän sisällöstä. 75 prosentin osuus kertoo pisimmät viiveet, joita esiintyy 75 prosentissa tapauksista ja sama pätee 95 prosentin taulukkoon.

Alla oleva taulukko kuvastaa miten uusi esitysmuoto voisi tuoda esiin erot Järjestelmä A:n ja Järjestelmä B:n tapauksessa.



Taulukko ei siis kuvasta varsinaisia ruudunpäivitysnopeuksia eikä se ole edes sen tarkoituskaan, sillä jatkamme ruudunpäivitysnopeuksien mittausta entiseen tapaan. Uudella testillä on kuitenkin tarkoitus saada parempi kokonaiskuva suorituskyvystä.

Uuden mittauksen tavoitteena on saada vertailtavaa dataa eri prosessoreiden välillä, jotta havaitsemme ongelmat eri mallien välisissä latenssieroissa. Kuten seuraavien sivujen tuloksista huomataan, myös eri peleillä on keskimäärin erilaiset latenssit.

kommenttia 4

sidrend

Tämä peräkkäisten ruutujen latenssi on kyllä hyvä lisä testeihin, itse ainakin tykkäsin. Tasaista ja korkeaa fps:ää sitä tietysti tavoitellaan.

Muutenkin ihan hyvä arvostelu.

Define R4 / Asus Z87-A / i5-4670k / Crucial 2x4gb / GTX660 / RX-5300 / 2x F3 1TB / Crucial M4 / Eizo FS2333 / Mionix Naos 7000 / Sidewinder X4 / STR-DH520 + Cambridge Audio Minx Min 10 x5 + Boston Soundware XS Sub / Corsair Vengeance 1500 / Superlux HD330 & HD681B / G27 / PS3 / X360S

mcmopo

Erittäin mielenkiintoinen artikkeli. Olisi kiva lisä tuohon vielä jonkinlainen taulukko hintalaatusuhteesta. Osa prosessoresta on lähempänä satasta kuin kahtasataa euroa ja se tietenkin näkyy myös tehoissa.

BPVest

Roskajutut jatkuu. 75 euron prossu ja 550 euron näyttis. AMD APU:t saadaan haukuttuu ku ei käytetä integroituu näyttistä. Ainoostaan Skyrim pyörii pelattavasti. Paljokohan Intel tästäki "testistä" makso?

Tiiän et TL vaan suomensi tän jutun. Syytökset Don Woligroskin suuntaan.

-

Viestiä on muokattu sen lähettämisen jälkeen. Viestiä on muokattu viimeksi 10. maaliskuu, 2013 @ 19:38

Want to get your a** kicked? Wear BritishPetroleumVest and have a trip in Mexico!
Toms Hardware: Näistä syistä niin ikävää kuin se onkin, alle 200 dollarin hintaluokasta ei löydy yhtään suosittelemisen arvoista AMD-prosessoria..

H4X0R-X

Uusi testi tuo kokonaan uuden ulottuvuuden tähän asiaan, ehdottoman hyvä lisä arvioon. Tämän perusteella voin suoralta kädeltä sanoa, miksi olen nähnyt skyriminkin kanssa selvän muutoksen vaihtaessani vanhan 4 phenomin -> 6 ytimiseen 1100t:hen, vaikka testit ovat väittäneet päinvastaista.

Huomiotavaa tuon latenssin kanssa on ehdottomasti myös itse näyttö, koska näytön vasteaika on lisättävä käytännössä suoraan tuon päälle. Eli omallani (lg W2452T) tämä tarkoittaa siis n. 5 ms lisää. Ongelmaksi muodostuu se, että ihmissilmä havaitsee virheitä, kun se menee tämän 5-7 ms yli. Uudella 1100T:llä tähän tulee vain extraa se max 2 ms. Kun taas vanhalla phenomilla on kyseinen ollut arviolta max 4 ms, jo näkyen raskaassa paikassa tahmaisuutena.

Silti jää vielä kysymys siitä, että miten on mahdollista, että saan itse raskaasti grafiikkamodatussa skyrimissä huomattavasti parempia frameja omalla prosessorillani, huolimatta siitä että näytönohjaimeni on käsittääkseni heikompi Asus 6970 DirectCU. Epäilen ongelman löytyvän kokoonpanon keskusmuistista, sekä kiintolevystä. Omassani on 120 gt intel ssd (6Gb/s) ja 16 gt kingston 1600mhz (cl 10).

Kysynkin vain, että eikö tälläisessä testissä olisi ehdottamasti poistettava kiintolevyn tapainen selvä pullonkaula, käyttämällä esim. ssd-asemaa. Etenkin jos ongelma vain pahenee käytettäessä vain 4 gigatavua keskusmuistia, joka on luvattoman vähän, jos sen ei haluta vaikuttavan testituloksiin. Nykyisellään testikokoonpanossa kuuluisi olla vähintään 8 gt muistia.

Aivan kuin tarkoituksella olisi kiintolevyn pariksi valittu pieni keskusmuisti, että saataisiin nopeammille ja etenkin moniytimisemmille prosessoreille pullonkaula kiintolevyn kanssa, kun tietoa joudutaan jatkuvasti hakemaan hitaalta kiintolevyltä, kun sitä ei nopeaan muistiin saada sopimaan.

Viestiä on muokattu sen lähettämisen jälkeen. Viestiä on muokattu viimeksi 18. maaliskuu, 2013 @ 13:10

Kommentoi artikkelia