Adobe Flash: Katsaus selaimiin, kodekkeihin ja suorituskykyyn

Artikkelin kirjoittaja: Manu Pitkänen | 0 kommenttia

Adobe Flash: Rautakiihdytys, GPU, ajurit ja yksityiskohdat



Entä sitten rautakiihdytys? Videotoistossa on useita osa-alueita, joissa tästä ominaisuudesta on paljonkin hyötyä. Tällaisia osa-alueita ovat dekoodaus, koostaminen, ”esittäminen” (värikonversio, skaalaus ja blitting) ja vektorirenderöinti. Tässä kohtaa Flashia koskeva keskustelu menee hankalaksi. Jos olet esimerkiksi lukenut Adoben mukaan GPU-avusteinen koostaminen ei ole mahdollista Windows-koneissa kun käytössä on Flash Player 10.1. Ominaisuus oli käytössä aiemmassa Flash Player 10 -versiossa, jossa se liittyi lähinnä animaatioihin, joissa esitettiin samanaikaisesti useita bittikarttakuvia ja vektorigrafiikkaa. Koostamisen ansiosta eri grafiikkalajit voidaan esittää yhtenä kuvana ja vekorigrafiikka mahdollista rasteroida bittikartaksi. Ominaisuus jätettiin pois 10.1-versiosta ajuriongelmien vuoksi.

Tinic Uro tiivisti renderöintiin liittyneet ongelmat seuraavasti: "Vaikka Flash Player käyttääkin näyönohjainta renderöinnissä, niin se ei tarkoita että renderöinti olisi silloin nopeampaa. Suurimmassa osassa tapauksista sisällön renderöinti on itse asiassa paljon hitaampaa.” Ongelmien välttämiseksi Adobe aikoo nyt tukeutua voimakkaammin käyttöjärjestelmien natiiviin lähdekoodiin. Tästä syystä ominaisuus löytyy Mac OS X -käyttöjärjestelmälle tarkoitetusta Flash Player 10.1-versiosta, joka käyttää hyödykseen Core Animation -ominaisuutta sitä hyödyntävissä selaimissa kuten Safarissa.
Kaikki muut toiminnot kuten värikonversio tai videon skaalaus tapatuvat edelleen prosessorilla, vaikka ne voitaisiin periaatteessa toteuttaa näytönohjaimella.

Flash Player hyödyntää dekoodauksessa näytönohjaimen GPU:sta löytyviä dekoodaukselle omistettuja piirejä. Flash Player ei siis hyödynnä DirectComputen, APP:n tai CUDAn suomia mahdollisuuksia käyttää koko GPU:n voimavaroja yleiseen laskentaan. Jälkimmäisessä menettelyssä ei olisikaan mitään järkeä, koska silloin otettaisiin askel kohti prosessoripohjaista laskentaa. Tällöin niin GPU:lla kuin prosessorilla tehty dekoodaus olisi ohjelmistopohjaista, ei rautapohjaista.

Vaatimukset
Rautakiihdytys ei ole mahdollista kaikilla näytönohjaimilla ja ajureilla. Alla on lueteltu minimivaatimukset:

Vaatimukset rautakiihdytykselle

Laitteisto
Ajuriversiosta lähtien
Intel

Intelin 4-sarjan piirisarjoista lähtien (esimerkiksi GMA 4500MHD)

Core i3/i5/i7 -prosessorit, joissa on HD Graphics -ohjain

15.16.5.2021
(8.15.10.2021)
AMD
Radeon HD 4000 tai uudempi
Mobility Radeon HD 4000 tai uudempi
Radeon HD 3000 (integroitu) tai uudempi
FirePro V3750, V7750, V8700, V8750 tai uudempi
ATI Radeon: Catalyst 9.11
ATI FirePro: 8.68
Nvidia
Täydellinen luettelo Nvidian verkkosivuilla
käytä tuoreimpia
Broadcom
BCM70012
BCM70015
-
Apple
Laitteistot, jotka tukevat Mac OS X Video Decode Acceleration Framework -ympäristöä (esim GeForce 9400M, 320M, GT 330M)
Mac OS X 10.6.4 tai uudempi


Huomaa, että Mac-koneissa Flash Playerin rautakiihdytys tukeutuu Mac OS:n Video Decode Acceleration Framework -ympäristöön (Mac OS X 10.6.4 tai myöhempi). Kyseinen ympäristö ei tue Intelin näytönohjaimia kuten GMA 950:ttä tai HD Graphicsia. Uudet MacBook Pro -kannettavat perustuvat Nvidian näytönohjaimiin, joten rautakiihdytteinen H.264-dekoodaus on niissä mahdollista.

AMD:n näytönohjaimien kohdalla asia on hyvinkin selvä. Jos ohjain tukee UVD2:ta, niin silloin rautakiihdytys on mahdollista. Nvidian kohdalla asiat ovat mutkikkaampia. Jos omistat vanhemman Nvidian ohjaimen, niin silloin sinun tulee ottaa huomioon, että kolmannen sukupolven PureVideosta (VDPAU-dekooderi) löytyy H.264-dekoodaukseen liittyviä rajoituksia. Ohjaimella ei voi dekoodata videota, joiden vaakatason resoluutio on väleillä 769–784, 849–864, 929–944, 1009–1024, 1793–1808, 1873–1888, 1953–1968 tai 2033–2048. Tämä koskee etenkin ensimmäisen sukupolven Ionia, 8400 GS:ää, 8200:aa, 8300:aa, 9300M GS:ää, 9300 GS:ää ja 9300 GE:tä.

Kommentoi artikkelia