Virtalähteiden kuka kukin on vuonna 2011

Artikkelin kirjoittaja: Panu Roivas | 2 kommenttia

Valmistajat, suunnittelijat ja merkkituotteet



Luulitko, että kaikki virtalähteet valmistettiin niitä myyvän valmistajien omissa tehtaissa? Kerromme sinulle, mistä hyvä virtalähde koostuu ja kuka niitä oikeasti tekee. Voit löytää hyvääkin laatua halpamerkeistä palopommin sijaan.

Virtalähteiden myyjien ja valmistajien listamme on kasvanut 472 yritykseen, mutta koska markkinatilanteet muuttuvat ja valmistajat vaihtuvat, se ei edelleenkään kata kaikkia mahdollisia brändejä ja valmistajia. Tämän tietopaketin avulla on kuitenkin hieman helpompi pysytellä erossa yllättäviä kustannuksia aiheuttavista aikapommeista ja löytää jopa ihan oikeasti hyviä halvempia virtalähteitä.

Niiden yhtiöiden osalta, jotka eivät valmista omia virtalähteitään, tässä paketissa listataan tunnetuimmat tuotesarjat ja mikäli mahdollista niiden perustana toimivat mallit. Sen tiedon avulla on helpompi luokitella merkittömät virtalähteet tietyn kuvauksen perusteella ja niiden käyttämien piirilevyjen perusteella.

Viimekertaisen selvityksen jälkeen markkinoille on tullut uusia yhtiöitä, jotka myyvät epäilyttävien valmistajien rakentamia virtalähteitä ja suuri osa näistä tuotteista kuuluu suoralta kädeltä roskakategoriaan. Halvimmat virtalähteet eivät ole sopivia käytettäväksi juuri missään kokoonpanoissa. Täysin tuntemattoman valmistajan halvat virtalähteet päätyvät usein savuna ilmaan. Lähes joka kerta, kun testaamme hieman tuntemattomampia virtalähdebrändejä, testit päättyvät virtalähteen vähintäänkin pienimuotoiseen räjähdykseen. Tulossa on myös uusi artikkeli, jossa käsitellään tarkemmin huonon virtalähteen tunnusmerkkejä.



Kuka on kukin?

Aloitetaan jakamalla valmistajat kolmeen kategoriaan, jotta voisimme paremmin ymmärtää tietokantaa ja kuinka yritykset ovat yhteyksissä toisiinsa:

1. OEM-valmistajat (Original Equipment Manufacturers)

OEM-valmistajat pitävät kokoonpanojensa sisällön omassa hallinnassaan. He valmistavat ja suunnittelevat omat virtalähteensä (kuten Enermax) ja mahdollisesti saattavat myös valmistaa muiden suunnittelemia virtalähteitä (Kuten FSP, HEC ja Seasonic). Osa näistä yrityksistä keskittyy globaaliin vientiin ja tarjoaa laajan tuoteportfolion, jota myydään useiden merkkinimien alla. Ei ole harvinaista löytää muuten identtisiä virtalähteitä eri merkkien ja mallinimien takaa. Shenzenin teollisuusalue Kiinassa on kaikkialla maailmassa myytyjen halvimpien virtalähteiden alkukoti.



2. Suunnittelijat: Ilman omaa tuotantoa
Toinen ryhmä yrityksiä kehittää ja suunnittelee omat tuotteensa. He joutuvat kuitenkin ulkoistamaan valmistuksen muille yrityksille. Yksi esimerkki tästä on Be Quiet. Jotkut varmasti muistavat miten Be Quiet P7 -mallin virtalähteet olivat yhtäkkiä paljon parempia kuin P6. Ratkaiseva ero näiden välillä oli valmistajan vaihtuminen Topowerista FSP:n. Muita suunnittelijoita ovat muun muassa SilverStone, PC Power & Cooling ja Tagan.

3. Merkkituotteet: Ilman omaa tuotekehitystä tai valmistusta

Tämä ryhmä voitaisiin oikeastaan jakaa vielä pienempiin osiin. Osalla maahantuojista saattaa olla vaikutusvaltaa valittuihin komponentteihin ja yleiseen laatuun, kun taas loput ostavat vain halvimman hinnan mukaan, ja lisäävät tuotteeseen ennen myyntiä vain oman tarran.

Tämä kolmas ryhmä on kaikkein mielenkiintoisin budjettitietoisille kuluttajille, vaikkakin samalla se on laadun suhteen riskialttein. Saatat löytää edullisella hinnalla kohtuullisen laadukkaan tuotteen, tai sitten joudut pettymään virtalähteen hajotessa heti kättelyssä. Joitain hyviä seurattavia esimerkkejä ovat Aerocoolin uudemmat mallit, jotka ovat käytännössä Cougar-mallia Compucase/HEC:ltä halvemmalla hinnalla ja uudella kuorella varustettuna. Sama pätee Corsairiin, joka käyttää hieman vanhempaa, mutta silti pätevää SeaSonicin virtalähdeteknologiaa.

Useiden halpojen virtalähteiden testien ja tarkastusten jälkeen suosittelisimme, että pidät sopivaa etäisyyttä merkkeihin Rasurbo, Inter-Tech (Sinan Power, Coba), Tech Solo, LC Power, RaptorxX, Tronje, Xilence, Ultron, World Link, Q-Tec jne. Pystyimme tunnistamaan osan näistä malleista tarkastamatta UL-numeroa yksinkertaisesti katsomalla virtalähteen sisälle asenetteja komponentteja. Nämä olivat poikkeuksetta halvimpia ja heikoimpia, ja tilattu isoilta valmistajilta kuten Enhance, World Link, Andyson, Topower, Casing Macron ja Channel Well.

Suojapiirien puute, huono energiatehokkuus ja huono rakenne olivat suurimmat kritiikinaiheuttajat. Kaikkein surkein oli Eurooppalainen merkki nimeltä Hardwaremania24, joka on suunnattu OEM-koneisiin. Valmiustilassa virtalähde ylikuumeni 80 asteeseen, savutti seuraavat kuusi tuntia kunnes päästi viimeisen törähdyksensä. Virtalähteeseen kytketty tietokone ei edes ollut päällä. Kun tutkimme virtalähdettä, emme löytäneet siitä minkäänlaista suojausta lukuunottamatta yhtä hidasta sulaketta.

kommenttia 2

Tomppa12

En kyllä saanut hirveästi tästä artikkelista irti. Jotenkin oli vaikea ymmärtää mistä sitä nyt sitten oikeasti voi tietää. Ei noita UL-numeroita tuijottamalla saa mitään selvää. Tosin luulisin osaavani valita virtalähteen. Eikö jo 80-tarrat (bronze, silver, gold, platinum) kerro jotain virtalähteen laadusta?

Muuten nämä artikkelit ovat tyyliltään jotenkin hassuntuntuisia. Luonnottoman muodollista kieltä? ;)

Viestiä on muokattu sen lähettämisen jälkeen. Viestiä on muokattu viimeksi 22. toukokuu, 2011 @ 15:40

matpaa

Quote:
Vastuu on kuluttajalla ottaa selvää ja kieltäytyä ostamasta luokattomia tai jopa vaarallisia tuotteita.

Eiköhän se Suomessa ole myyjällä se vastuu. Näitä rapakon takaisia artikkeleja voisi vaikka oikolukea asiavirheiden korjaamiseksi, ettei pelkästään tyydytä Google Translaattorin korjauksiin.

Kommentoi artikkelia