Maailman suurin PC-prosessorivalmistaja Intel viettää tänään juhlapäivää. Aivan kuten Engadget meitä muistuttaa, on tullut kuluneeksi tasan 20 vuotta siitä, kun Intelin maailmankuulu Pentium-prosessori näki päivänvalon.
Julkaisun jälkeen Intelin massiivinen mainoskampanja siivitti prosessoriperheen huimaan suosioon ja valoi pohjan tämän päivän Intelille.
Alkuperäiset Pentiumit valmistettiin 800 nm prosessilla, mikä on hiukan enemmän kuin nykyiset reilun 20 nanometrin prosessilla valmistetut piirit. Kellotaajuudet olivat 60 ja 66 MHz. Useista myöhemmistä Intelin prosessoriperheistä käytettiin myös Pentium-nimitystä (esimerkiksi Pentium D ja Pentium 4), vaikka niillä oli loppujen lopuksi hyvin vähän tekemistä alkuperäisen Pentiumin kanssa.
Alla Intelin Pentium-mainos vuodelta 1994.
Julkaisun jälkeen Intelin massiivinen mainoskampanja siivitti prosessoriperheen huimaan suosioon ja valoi pohjan tämän päivän Intelille.
Alkuperäiset Pentiumit valmistettiin 800 nm prosessilla, mikä on hiukan enemmän kuin nykyiset reilun 20 nanometrin prosessilla valmistetut piirit. Kellotaajuudet olivat 60 ja 66 MHz. Useista myöhemmistä Intelin prosessoriperheistä käytettiin myös Pentium-nimitystä (esimerkiksi Pentium D ja Pentium 4), vaikka niillä oli loppujen lopuksi hyvin vähän tekemistä alkuperäisen Pentiumin kanssa.
Alla Intelin Pentium-mainos vuodelta 1994.
9 kommenttia
Silloin oli eräässä tuontanto-erässä liulkulukulaskenta -ongelma. Vaihdoin kaikkiin koneisiin takuuna prosessorit.
Ei sillä kyllä olisi ollut merkitystä, mutta oppilaitos vaati näin tehtäväksi takuutyönä, ja minähän yrittäjänä sitten tein niin. Eihän se mulle mitään maksanut, mutta menihän siinä oma aikansa kuitenkin.
Nämä ovat siinä mielessä hienoja uutisia, että kukanenkin huomaa, kuinka nuorta tämä ATK-teknologia on tavallisten ihmisten käytössä. Minäkin niin kaiholla muistelen noita aikoja. Toimin noin 26 vuotta ATK-alan yrittäjänä. Nyt on jo ikää yli 60 v, mutta eipä se tahtia haittaa.
Voi niitä aikoja :-)
Hyvin meni kaupaksi. Monia luokallisia koneita toimitin oppilaitoksille. Tosiaan. Ei kyllä ollut paljoa graafisia ohjelmiakaan. MS-DOS TEKO-teksinkäsittely ja Syphony taulukkolaskenta oli silloin yleisempiä.
Konetehot riittivät mainiosta. Nyt ei meinaa mikään teho riittää.
Jepjep. Siihen verrattuna pelikoneenikin on vielä halpa kapistus. Jo se, että kuluttaisi noin 750€ pelkkään näyttöön ei kuulosta kauhean houkuttelevalta.
Hienosti pärjättiin. Nokiakin alkoi telemään MiksoMikko 1 ja 2 jne sarjan tietokoneita.
Kehitys on mennyt pitkin harppauksin eteenpäin, mutta on selvästi nähtävissä, että ns. Mooren laki ei enää ihan pidä paikkaansa Ihmisten sekä omaksumiskyky ja tarve on kuitenkin rajottautunutta.
Kuuluun siihen ikäryhmään, joka on ollut mukana ajasta, jolloin vielä C-kasettien kanssa sekä 3" korppujen (A,mstrad) kanssa puuhailtiin. Seuraan edelleen aktiivisesti tätä kehitystä.
Nyt projekteina onkin Rasberry jutut, josta täälläkin on artikkeleita.
Suosittelen pieneerihenkeä kaikille nuorille ja tekniikasta kiinnostuneille vanhemillekin