Kooste: Millainen on tablet-tarjonnan nykyinen tila?

Mistä kaikki alkoi?
Kohina tablet-laitteista alkoi aika tasan vuosi sitten, kun Apple julkaisi ensimmäisen iPadin. Ensimmäisen sukupolven iPadin ei uskottu saavuttavan erityisen suurta menestystä ja laitetta haukuttiin muun muassa ylisuureksi iPhoneksi. Toisin kuitenkin kävi ja Apple myi ensimmäisen 80 päivän aikana kolme miljoonaa iPadia.

Applen alkumenestyksen jälkeen monilta valmistajilta alkoi saapua ilmoituksia omista tablet-laitteista. Käyttöjärjestelmäksi valittiin monessa tapauksessa Googlen Android 2.1 - tai 2.2- versio huolimatta siitä, että jopa Google piti näitä älypuhelimille tarkoitettuja versioita huonosti sopivana isoruutuiseen tablet-koneeseen.

Ensimmäisenä varteenotettavaa kilpailua Applelle tarjosi Samsungin Galaxy Tab, joka julkaistiin puolisen vuotta iPadin jälkeen. Huolimatta Samsungin omista muutoksista Android 2.2 –version käyttöliittymään, Galaxy Tab ei käytettävyydellään eikä käyttönsä sulavuudella saavuttanut erityisen suurta suosiota ja sen lisäksi hinta oli kohtalaisen korkea.

Samsungin lisäksi monet pienemmät valmistajat toivat syksyn aikana markkinoille alempiin hintaluokkiin suunnattuja Android-tabletteja, joiden tekniikassa tehdyt kompromissit kuitenkin jättivät ne suurelta osin kauppojen hyllyille. Ongelmana olivat esimerkiksi huonosti toimivat resistiiviset näytöt, liian hitaat prosessorit tai muuten heikko valmistuslaatu.

Tammikuussa 2011 Consumer Electronics Show –messuilla Las Vegasissa nähtiin kuitenkin suoranainen tablet-laitteiden tulva. Messuilla julkaistiin ensimmäiset nimenomaisesti tablet-kokoluokkaan optimoituun Android 3.0 Honeycomb – käyttöjärjestelmään perustuvat laitteet. Monissa julkistetuissa tableteissa prosessorina käytettiin Nvidian kaksiytimistä Tegra 2 – järjestelmäpiiriä, joka takasi tarpeeksi potkua näyttävien käyttöliittymäanimaatioiden sekä flash-videon pyörittämiseen.

Tegra 2 –piirin myötä myös tablet-laitteiden multimediaominaisuudet paranivat kerta heitolla. Tegra 2 –pohjaiset tabletit jaksavat pyörittää 1080p-tason videokuvaa, josta pääsee nauttimaan hieman mallista riippuen myös television ruudulla HDMI-liitännän avulla. Useimmissa laitteissa löytyy myös kaksi kameraa sekä mahdollisuus videokuvan tallentamiseen parhaimmillaan 1080p-resoluutiolla.

Tarjonta nykyään

Applen 2.3 tapahtunut iPad 2 – julkaisu sulkee omalla tavallaan vuosi sitten alkaneen tapahtumaketjun kun tabletit on ”virallisesti” hyväksytty osaksi nykyistä gadget-kulttuuria. Suomessakin eri laitteita alkaa olla saatavilla kohtalainen määrä, joten nyt on hyvä aika tehdä pikainen katsaus tarjolla olevien vaihtoehtojen ominaisuuksiin.
Tämän koosteen puitteissa ei voida käydä läpi kaikkia mahdollisia tablet-malleja, mutta koosteessa katsastetaan tämän hetken kuumimmat nimet sekä vertailun vuoksi muutama halvempi Suomessakin saatavilla oleva ensimmäisen sukupolven Android-tabletti.

Android 3.0 Honeycomb ja Tegra 2

Tammikuun CES-mesuilla julkaistiin useita Nvidian Tegra 2 –alustaan perustuvia tabletteja. Tegra 2 perustuu kahteen ARM Cortex-A9 –ytimeen ja sen ytimien kellotaajuus on useimmissa tapauksissa 1 GHz:n tasolla. Tämän hetken lippulaivamallit ovat Motorolan Xoom, joka Cnet-sivuston arvosteluissa valittiin CES 2011 –messujen parhaaksi tuotteeksi, Samsungin toisen sukupolven Galaxy Tab 10.1 ja ilman laseja toimivalla 3D-näytöllä sekä 3D-kameroilla varustettu LG:n Optimus Pad.

Kaikissa mainituissa laitteissa käytetään Googlen tableteille optimoitua Android 3.0 Honeycomb –käyttöjärjestelmää, jota pyörittää Nvidian Tegra 2 –järjestelmäpiiri. Tegra 2 tarjoaa tällä hetkellä monia kilpailijoitaan parempaa graafista suorituskykyä, mikä mahdollistaa näyttävillä grafiikoilla varustettujen pelien pelaamisen sekä teräväpiirtovideon sujuvan toistamisen.

Uuden sukupolven Android-tablettien näytön koot vaihtelevat LG Optimus Padin 8,9” kokoisesta ja 1280x768 resoluutiolla toimivasta näytöstä Motorolan ja Samsungin sekä monien muiden käyttämään 10,1” näyttöön ja 1280x800 resoluutioon.

Tablettia valitessa paino ja fyysinen koko on ominaisuuksien lisäksi erittäin tärkeä tekijä. Motorolan Xoom on mitoiltaan 249.1 x 167.8 x 12.9 mm ja laitteen paino on 730 grammaa. Samsung on mahduttanut samankokoisen näytön 246.2 x 170.4 x 10.9 mm kokoiseen pakkaukseen ja paino on saatu pudotettua 599 grammaan. LG puolestaan ei ole julkaissut Optimus Padin tarkkoja mittoja tai painoa.

Motorolan Xoom sisältää takapuolella 5 megapikselin kameran, joka nauhoittaa 720p-tason videota ja etupuolella 2 megapikselin kameran videpuhelukäyttöön. Samsung Galaxy 10.1 –mallin takakamera on varustettu 8 megapikselin kennolla ja se pystyy tallentamaan jopa 1080p-tason videokuvaa. Edestä löytyy toinen kamera 2 megapikselin kennolla. LG Optimus Pad sisältää takakuoressaan kaksi 5 megapikselin kameraa, joiden avulla se pystyy tallentamaan kuvia 3D-muodossa ja etupuolella on kamera videopuheluihin.

Wlan on tableteissa vakio-ominaisuus, mutta 3G tuo yleensä lisähintaa. Lisäksi Motorolan Xoom on mahdollista päivittää tukemaan myös nopeita LTE-verkkoja tulevaisuudessa. Vaikka Tegra 2 tukeekin kahta eri näyttöä eli käytännössä mahdollisuutta peilata tabletin näyttö esimerkiksi HDTV:n ruudulle HDMI-liitännän välityksellä, kaikki tabletit eivät kuitenkaan sisällä HDMI-ulostuloa. Sitä ei löydy esimerkiksi Samsungin uusimmasta Galaxy Tabista. Motorolan Xoom sekä LG:n Optimus Pad kuitenkin sisältävät mahdollisuuden teräväpiirtovideon katseluun Mini-HDMI-liitännän tai telakointiaseman välityksellä.

Valmistajat ilmoittavat laitteidensa akkukeston vaihtelevin tavoin, mikä tekee vertailun hankalaksi. Motorola esimerkiksi ilmoittaa Xoomin jaksavan videonkatselua 10 tunnin ajan, mutta Samsung kertoo vain akun kapasiteetin olevan 6860 mAh. Optimus Padin tietoja ei ole saatavilla.

Uuden sukupolven Android-tableteista on syytä mainita vielä HTC:n Flyer, jossa kuitenkin käytetään lähinnä älypuhelimiin suunnattua Androidin 2.3 Gingerbread-versiota höystettynä HTC:n omalla Sense UI –käyttöliittymällä. Laite on keskimääräistä pienempi 7 tuuman näytöllään joka toimii 1024x600 pisteen resoluutiolla. HTC erottuu joukosta myös prosessorivalinnallaan, sillä Flyer perustuu tarkemmin tuntemattomaan 1,5 Ghz:n taajuudella toimivaan yksiytimiseen prosessoriin.

Loppujen lopuksi laitteiden suosion ratkaisee (lähes aina) ominaisuuksien suhde hintaan. Tähän asti julkistetut Androidia käyttävät high-end tabletit on hinnoiteltu samalle tasolle monien kohtalaisen tehokkaiden kannettavien tietokoneiden kanssa. Motorolan Xoom tuli myyntiin Yhdysvalloissa viime viikon aikana ja sen hinta asettui 799 – 899 dollarin tietämille. Suomalaisen arvonlisäveron ja muiden suomilisien jälkeen laitteen myyntihinta saattaa lähennellä tuhatta euroa. Samsungin Galaxy Tab 10.1:n myyntihinta ei ole vielä tiedossa, mutta LG:n Optimus Pad on ennakkotilattavissa Amazon.de-sivustolla 899 euron hintaan.

Tässä mainittujen laitteiden lisäksi markkinoille on saapumassa ennemmin tai myöhemmin Tegra 2 –prosessorilla ja Android 3.0 –käyttöjärjestelmällä varustettu Acer Iconia ja MSI:n Windpad 100A sekä mahdollisesti muita ominaisuuksiltaan samankaltaisia yhdistelmiä.

Apple iPad

Ensimmäisen sukupolven iPad perustui Applen omaa tekoa olevaan1 Ghz:n taajuudella toimivaan A4-prosessoriin, jota käytetään myös iPhone 4 -puhelimissa. iPadin näyttö on 9,7 tuuman kokoinen ja resoluutio 1024x768. iPadia on usein kiitelty sen laadukkaasta LED-taustavalaistusta IPS-paneelia käyttävästä LCD-näytöstä, joka mahdollistaa laajat katselukulmat ja hyvän värintoiston. Käyttöjärjestelmänä iPadisssa on Applen iOS, joka on päivittynyt versioon 4.2.1.

Maaliskuun alkupäivinä Apple julkaisi seuraajan koko tablet-laitteiden tulvan aloittaneelle ensimmäisen sukupolven iPadille. Uusi iPad 2 käyttää tarkempaa näyttöä ennakoineista huhuista huolimatta samaa 9,7 tuuman näyttöä 1024x768 pikselin resoluutiolla. Sisältä löytyy päivitetty A5-prosessori, joka Tegra 2 –piirin lailla sisältää kaksi Cortex-A9-ydintä. Suorituskyvyltään iPad 2 on siis hyvin samantasoinen uusimpien Android-tablettien kanssa.

Päivitettyjen sisuskalujen lisäksi yksi eniten huomiota saaneista seikoista on uuden iPadin aiempaa ohuempi ulkomuoto, jota myös Samsung on virallisesti pitänyt hyvänä saavutuksena. Apple on onnistunut ohentamaan laitetta noin kolmasosalla ja iPad 2 on vain 8,8 mm paksu muiden mittojen ollessa 240 x 186 mm. Paksuuden lisäksi painoa on saatu vähennettyä vanhaan malliin verrattuna 80 gramman verran tasan 600 grammaan.

Alkuperäinen iPad ei sisältänyt ollenkaan kameroita, mutta iPad 2 sai kameran etu- ja takapuolelleen. Apple on tähän mennessä välttänyt mainitsemasta megapikselimääriä, mutta takakamera kykenee tallentamaan videokuvaa 720 pystypikselin tarkkuudella ja etupuolella on kamera videopuhelukäyttöä varten.

iPadia on saatavilla sekä pelkällä Wlan-yhteydellä että 3G-yhteydellä varustettuna. Uudemman sukupolven iPad sisältää myös mahdollisuuden liittää laite televisioon erikseen hankittavan HDMI-adapterin välityksellä. Uusittu näytönohjain tukee näytön peilausta televisioruudulle aina 1080p-tarkkuuteen asti.

Huolimatta kasvaneesta suorituskyvystä Apple on onnistunut pitämään uudenkin laitteen akkukeston noin 10 tunnissa videota katsellessa ja valmiusajaksi laitteelle luvataan yhden kuukauden verran.

Apple on perinteisesti julkaissut uudet versiot laitteistaan aina samaan hintaluokkaan edellisten versioiden kanssa ja laskenut vanhojen mallien hintoja. Sama tapahtui myös iPad 2 :n julkistuksen yhteydessä. Halvin ilman 3G-yhteyksiä tuleva 16 gigatavun tallennustilalla varustettu malli on hinnoiteltu 499 euroon ja alkuperäisen iPadin hinta laski halvimmillaan 379 euroon.

Ensimmäisen sukupolven Android-tabletit

Vaikka markkinoille on saapumassa toinen toistaan tehokkaampia ja hyvillä ominaisuuksilla varustettuja Android-tabletteja, niiden lähes törkeän kova hinnoittelu pitää monet potentiaaliset ostajat loitolla. Uusien mallien ilmaantuessa vanhempien mallien hinta kuitenkin yleensä laskee, mikä tekee ensimmäisen sukupolven Android-tableteista potentiaalisia vaihtoehtoja halvempia tabletteja etsiville.

Suomessa on tällä hetkellä saatavilla esimerkiksi Samsungin alkuperäinen Galaxy Tab, ViewSonic ViewPad 7ja Archos 101 sekä muita Archosin malleja pienemmällä näytöllä. Alkuperäinen Galaxy Tab sisältää 7 tuuman kapasitiivisen kosketusnäytön 1024x600 pikselin resoluutiolla. ViewSonicin malli on samankokoinen, mutta resoluutio on pudotettu 800x480 pikseliin. Archos 101 on nimensä mukaisesti 10,1 tuuman kokoinen.

Kaikissa kolmessa mallissa käyttöjärjestelmänä on Androidin 2.2-versio, joka on pääasiassa älypuhelinkäyttöä varten suunniteltu. Tarjolla on kuitenkin Archosin versioita lukuun ottamatta kaikki Androidista tyypillisesti löytyvät Googlen sovellukset ja mahdollisuus ostaa lisää sovelluksia Android Marketin kautta.

Ensimmäisen sukupolven laitteet ovat jonkin verran paksumpia kuin nyt markkinoille saapumassa olevat mallit. Archosin 101 –mallin mitat ovat 270 x 150 x 12 mm ja paino 480 grammaa. Galaxy Tabin mitat ovat 190 x 121 x 12 mm ja paino 739 grammaa. ViewSonicin ViewPad 7 on hieman pienempi 179.4 x 110 x 11.5 mm ulkoisilla mitoillaan ja 370 gramman painollaan.

Galaxy Tab sekä ViewPad 7 sisältävät kameran laitteen molemmilla puolilla. Galaxy Tabin takakamera on 3,2 megapikseliä ja etukamera 1,3 megapikseliä. Archos 101 sisältää VGA-tasoisen kameran etupuolella.

Kolmikosta vain Archos tarjoaa HDMI-liitännän ja mahdollisuuden katsella videoita television ruudulla.
Galaxy Tabin hinta ilman kytkysopimusta ostettaessa on halvimmillaan 440 euroa (Saksassa), mutta Suomessa hinta liikkuu edelleen yli 600 euron tasolla. Archosin 101 on hinnoiteltu hieman alemmas 400 euroon ja 7” näytöllä varustettu versio vielä muutaman kympin halvemmaksi. 400 euron tietämille asettuu myös ViewSonicin ViewPad.

HP TouchPad

Toisen sukupolven tableteista on syytä mainita myös HP:n TouchPad. TouchPad perustuu HP:n nykyisin omistamaan alun perin Palmin kehittämään WebOS-käyttöjärjestelmään. Laite on 9,7 tuuman kokoinen ja näytön tarkkuus on 1024x768. WebOS-järjestelmää pyörittää Qualcommin kaksiytiminen 1,2 GHz:n taajuudella toimiva Snapdragon-prosessori, jonka ei pitäisi jäädä suorituskyvyltään jälkeen Tegra 2 – tai A5-prosessoreista.

TouchPadissa ei ole ollenkaan kameraa laitteen takapuolella, mutta etupuolella on 1,3 megapikselin kamera videopuhelukäyttöön. Liitäntöjäkin on karsittu ja tarjolla on pelkästään Micro-USB.

HP on kuitenkin korvannut isomman läjän fyysisiä liitäntöjä langattomalla telakointiasemalla. Laite esimerkiksi lataa akkunsa langattomasti induktion avulla telakassa ollessaan. Telakan kautta on mahdollista myös siirtää hd-tasoista videokuvaa television ruudulle. Telakointiasema toimii myös eräänlaisena keskittimenä useille WebOs-laitteille, jotka voivat jakaa tietoja ja näyttää ilmoituksia muista laitteista aseman läheisyydessä ollessaan.

Mikä laite sopii mihinkin käyttöön?

Tämän hetken huippulaitteissa ei juuri ole suuria eroja pelkän raa’an laskentatehon tai graafisen suorituskyvyn välillä. Nvidian Tegra 2 ja Applen A5 perustuvat pohjimmiltaan samaan ARM Cortex-A9-arkkitehtuuriin.

Järjestelmäpiireissä käytetään kuitenkin erilaisia näytönohjaimia. Tegra 2 sisältää Nvidian omasta GeForce-tekniikasta mobiilikäyttöön muokatun näytönohjaimen, joka on tällä hetkellä markkinoiden huippuluokkaa. Applen A5-piirin näytönohjaimesta ei ole vielä varmuutta, mutta ennakkotietojen perusteella kyseessä saattaisi olla huipputehokas PoverVR SGX543 –malli, jota käytetään myös Sonyn tulevassa NGP-käsikonsolissa.

Suorituskyvyn ollessa pääosin samalla tasolla, laitteen valinnassa painaa oma preferenssi käyttöjärjestelmän suhteen. Applen tiukasta integroinnista ja loppuun asti hiotuista optimoinneista johtuen yhtiö on aina saanut laitteistaan irti viimeisenkin pisaran tehoa, mikä tekee iOS-käyttöjärjestelmästä sujuvan käyttää. Tehoa ei puutu myöskään uusimmista Android-tableteista ja ensimmäisten arvostelujen perusteella Android-sarjan tämän hetkinen lippulaiva Motorola Xoom saa Android Honeycombin pyörimään sulavasti.

Vaikka Androidin sovellustarjonta kasvaakin kovaa vauhtia, Applella on vielä kohtalaisen kokoinen etumatka sovellusvalikoiman suhteen. Erityisesti tablet-kokoluokan Android-laitteisiin on kehitetty vasta suhteellisen vähän isoa näyttöä natiivisti hyödyntäviä sovelluksia. Jo lähes vuoden markkinoilla olleelle iPadille sen sijaan on jo olemassa laaja sovellusvalikoima. Android Honeycomb kuitenkin sisältää kohtalaisen hyvän perusvalikoiman Googlen omia sovelluksia ja kolmannen osapuolten tarjonta kasvanee lähiaikoina nopeasti.

Kalliit laitteet on perinteisesti mielletty Applen ongelmaksi, mutta tablettien tapauksessa asetelma on kääntynyt päälaelleen. Halvimman uuden sukupolven tablet-vaihtoehdon tarjoaa Apple. Pelkällä Wlan-yhteydellä ja 16 GB tallennustilalla varustettu iPad 2 saapuu myyntiin 499 euron hintaan Motorolan Xoomin hinnan sijoittuessa ainakin saksalaisissa kaupoissa 700 euron tietämille. Toisaalta ominaisuuksien lisääntyessä myös iPadin hinta kasvaa nopeasti ja samoilla ominaisuuksilla (32 GB, 3G) varustetun iPadin hinta on jo samalla tasolla. Lisäksi Xoom tukee sisäisen tallennustilan laajentamista Micro-SD-kortin avulla.

Jos 3G-yhteydet ovat tärkeä ominaisuus, mutta uusimman sukupolven laitteiden hinta hirvittää, ensimmäisen sukupolven tableteissa on yhä tehoa moneen tarkoitukseen. Vanhemman 3G:llä varustetun Android-tabletin saa lähes sata euroa halvemmalla kuin halvimman iPad 2 –mallin. Toisaalta iPad 2:n julkistamisen yhteydessä Apple laski vanhemman sukupolven iPadin hintaa samalle tasolle ensimmäisten Android-tablettien kanssa. Isommalla tallennustilalla ja 3G-yhteyksillä varustettu malli maksaa kuitenkin edelleen enemmän.

Tabletin hankkimista suunnittelevalle tuleva kesä on hyvää aikaa. Motorolan, Samsungin ja LG:n laitteita odotellaan Suomen kauppoihin joskus kevään aikana ja iPad 2 saapuu myyntiin maailmanlaajuisesti jo maaliskuussa. Valikoima siis kasvaa ja kilpailu kiristyy, mikä toivottavasti tuo nykyisiä hintoja kuluttajaystävällisempään suuntaan.

• iPad 2
• Motorola Xoom
• Samsung Galaxy Tab 10.1
• LG OptimusPad
• Apple iPad