Ylikellotus, testijärjestelmän kokoonpano ja testit

Ylikellotus

Tässä testissä tarkoituksena ei ole tarkoitus saada aikaan erityisiä ylikellotusennätyksiä ilmalla jäähdytettynä, vaan enemmänkin löytää vakaita jokapäiväiseen pelikäyttöön soveltuvia kellotaajuuksia, jotka olisivat toimivia pidemmälläkin tähtäimellä. Tästä syystä emme nostaneet jännitteitä niin korkeiksi kuin muissa testeissä nähdään. Rasituksessa mitatut lämpötilat ja pienentynyt hyöty ylimääräisellä jännitteellä olivat syitä pudottaa kellotaajuuksia ehdottomista enimmäisarvoista.

Alustavissa tehokkaimmalla näytönohjaimella ja 3,8 GHz:n ylikellotetulla Core i7-920 –prosessorilla tehdyissä matalan resoluution testeissä havaittiin, että HTT (Hyper-Threading Technology) ei tarjonnut lisätehoa käytetyissä 3D-peleissä. Kuitenkin HTT:n poisjättäminen laski rasituksessa mitattuja lämpötiloja mukavalla 12 asteella. Se mahdollisti prosessorin kellottamisen aina 4,0 GHz:sti säilyttäen silti matalamman lämpötilan.



BFG:n korttien tehdaskellotuksia käytettiin sekä GeForce GTX 260 ja GTX 285 –malleissa. Muilla näytönohjaimilla GPU:n kellotaajuutta laskettiin noin 20 MHz saavutetusta enimmäismäärästä ja muistien kelloja laskettiin 20 – 30 MHz maksimistaan. Ainut poikkeus oli Radeon HD 5970, joka ei päässyt pitkälle ilman ylimääräistä jännitetä. Kun jännitettä nostettiin, kortti ei enää kyennyt pyörittämään Furmarkia ilman VRM-lämpötilen nousua kaatumisen rajamaille asti. Tästä rajoitteesta johtuen päätimme pelata varman päälle ja ajaa Radeon HD 5970 –testit kortin vakionopeuksilla.

Alla olevassa taulukossa on esitelty kaikilla eri laitteilla saavutetut ylikellotuslukemat.