Tasapainoisen pelikoneen rakentaminen ylikellottamalla: AMD:n prosessorit

Artikkelin kirjoittaja: Teemu Laitila | 0 kommenttia

Lopputulos


Tähänkin osaan pätee samat varoitukset, kuin testin aiempaan osaan. Mikään tämän loppuyhteenvedon analyyseista ei ole tärkeämpää kuin testissä mitatut tulokset itsessään. Jos hyppäsit testitulosten ohi suoraan tähän viimeiseen osaan, saattaa olla hankala käsittää mitä tarkoittaa tässä artikkelissa pääteemana ollut tasapaino.

Jokaisessa taulukossa esitetään kyseiselle resoluutiolle suositus CPU:n ja GPU:n vähimmäistasosta. Keräämällä yhteen kaikki 27 testin tulokset (seitsemän peliä kerrottuna kaikilla resoluutioilla) saadaan aikaan taulukko, jossa näkyy miten usein mikäkin yhdistelmä onnistui saavuttamaan tavoitteeksi asetetun suorituskyvyn tason.



Yllä olevaan taulukkoon liittyen vielä lisää varoituksia. Vaikka tämä taulukko onkin monella tapaa hyödyllinen, tätä taulukkoa on helppo käyttää vääriin tulkintoihin. Esittelemämme vähimmäissuositukset ovat juuri sitä, eli vähimmäissuosituksia ja ne toimivat ainoastaan löyhänä ohjeena parhaan mahdollisen kuvanlaadun ja pelattavan suorituskyvyn hankkimisessa mahdollisimman halvalla.

Kuten edellisessäkin osassa, mikään tämän testin taulukoista ei sisällä Liian Hidas Prosessori –osiota, sillä kaikki kellotetut AMD:n prosessorit suoriutuivat testeistä pelattavalla tasolla. Kaikki neljä AMD:n Radeon-korttia saavuttivat tavoitetason yhtä monta kertaa, riippumatta käytetystä prosessorista, kun taas kaksi tehokkainta GeForce-korttia tuntuivat kärsivän liian vähäisestä prosessoritehosta kun käytössä oli ylikellotettu Athlon II X4 tai kaksiytiminen Phenom II X2 550 BE. Muutoin näiden tasaisten viivojen perusteella voi päätellä, että jos olet valmis ylikellottamaan, ei ole pakko käyttää omaisuuksia prosessoriin. Näytönohjaimen tehoista riippuu millä resoluutiolla mikäkin peli pyörii.

Molemmat kahden GPU:n kortit Radeon HD 5970 ja ylikellotettu GeForce GTX 295 selviytyivät kunnialla kaikista muista testeistä paitsi Crysiksestä 2560x1600 resoluutiolla. GTX 295:n tulokset jäivät vain karvan verran tavoitteista S.T.A.L.K.E.R.: Clear Skyn tapauksessa tällä AMD:n alustalla, joten meidän oli pakko antaa sille puolikas piste. Sen kannoilla löytyi ylikellotettu Radeon HD 5870, joka joutui vaikeuksiin 2560x1600 tasolla S.T.A.L.K.E.R.-pelissä ja Crysiksessa 1920x1600 tasolla se ansaitsi puolikkaan pisteen rajatapauksena. Hinta, hyvä saatavuus, tehonkulutus ja pienempi riippuvuus prosessorin tehoista ovat kaikki erittäin hyviä syitä harkita Radeon HD 5870 –korttia. Muut puolikkaita pisteitä saaneet olivat Radeon HD 5750 1920x1200 Far Cry 2:n tapauksessa ja GeForce GTX 260 2560x1600 tasolla Need For Speed: Shiftissä.

Kannattaa huomioida, että kahden tehokkaimman ylikellotetun AMD:n prosessorin ja Intelin Core i7 –mallin välillä oli vain vähän eroa. Suurimmat vaihtelut tavoitetason saavuttamisessa nähdään lähinnä budjettiluokan prosessoreissa, joissa on vähennetty ytimien määrää tai vähennetty välimuistia hinnan kulujen karsimiseksi. Tavoitetaso ei silti kerro koko totuutta. Monessa kohdassa halvin tavoitetason saavuttanut yhdistelmä oli pahasti epätasapainossa ja olisi hyötynyt suuresti lisätystä prosessoritehosta.

Kuten aiemmassa osassa, yllä olevan taulukon mukaan nopeampi prosessori tuo vain erittäin vähän lisähyötyä, joten keräsimme vielä toisen taulukon, josta näkyy miten paljon prosessoritehoa tarvitaan saamaan näytönohjaimesta kaikki mahdollinen teho käyttöön. Taulukossa on laskettu yhteen kaikissa 27 testissä saadut tulokset yhdeksi taulukoksi. Matalammilla resoluutioilla saavutettu korkea FPS saattaa vääristää tuloksia, joten tähänkin taulukkoon pätevät aiemmat varoitukset. Kannattaa tarkistaa yksittäiset tulokset itseäsi nimenomaisesti kiinnostavasta pelistä sopivan tasapainon löytämiseksi.



Portaittainen taulukko ei juuri yllätä tilanteessa, jossa ryhmän näytönohjaimet on yhdistetty ylikellotetun neliytimisen prosessorin kanssa. Olemme kuitenkin havainneet miten nopeasti nämä tulokset saattavat muuttua kun alustan pullonkaulat tulevat esiin. Ylikellottamalla voidaan vähentää pullonkauloja, mutta se ei missään tapauksessa poista niitä kokonaan. Yleisesti ottaen GeForce-kortit ovat vähemmän anteeksiantavia prosessorin rajoitusten suhteen, mikä johtuu ilmeisesti suuremmasta riippuvuudesta hyvästä säikeistyksestä. Vaikka Radeon HD 5970 suoriutuikin yleisesti paremmin kuin GeForce GTX 295, näiden kahden skaalausta esittävät käyrät olivat useimmiten identtisiä. Sama pätee myös yhden GPU:n Radeon HD 5870 - ja GeForce GTX 285 –korteille. GTX 295 kärsi suhteellisesti eniten kun käytössä oli harvinaiseksi käyvä tuplaydinprosessori.

Vaikka tarjonta on supistumassa ja hinnat saattavat nousta tulevaisuudessa, Radeon HD 4890 loistaa hyvänä vaihtoehtona hieman vanhempien/hitaampien prosessoreiden omistajille. Nämä tulokset saattavatkin olla erittäin hyödyllisiä päivitysaikeissa oleville Radeon HD 4870 – ja HD 4890 –korttien omistajille.
AMD:llä on tällä hetkellä tarjota pelaajille erittäin hyvin hinnoiteltu valikoima prosessoreita joiden houkuttelevuutta lisää entisestään niiden helppo kellotettavuus. Vaikka alle 100 dollarin prosessori jaksaakin ylikellotettuna pyörittää monia pelejä, näiden testien perusteella kannattaa ehkä siirtyä yli 100 dollarin hintaluokan prosessoreihin pelikäytössä. Halvemman hintaluokan prosessorit, kuten Intelin Pentium E6300, AMD:n Phenom II X2 550 BE ja Athlon II –sarja, joissa välimuistin määrä on pienempi ja/tai niissä on vähemmän toimivia ytimiä, eivät välttämättä mahdollista kaiken saatavilla olevan tehon puristamista näytönohjaimesta. Phenom II X4 neliydinprosessorit tarjoavat erittäin hyvä sekoituksen huokeaa hintaa ja hyvää suorituskykyä, kun taas Phenom II X6 ei juuri tarjonnut lisähyötyä hieman korkeammalle yltävän kellotaajuutensa lisäksi. Silti muussa kuin pelikäytössä se tarjoaa kuusi ydintä raskaiden ja hyvin säikeistettyjen ohjelmien ajamiseen kohtalaisella 200 dollarin hintalapulla.

Ei ole erityisen yllättävää, että testin molempien osien perusteella ylikellotettu Core i7 (ja Core i5) tarjoaa parasta suorituskykyä ja eniten joustavuutta. Se mahdollistaa tämän päivän tehokkaiden kahden GPU: n korttien kaiken potentiaalin hyödyntämisen. Nämä testit osoittavat selvästi miten erilaisia tuloksia näytönohjaintestistä saataisiin, jos testaaja tyytyisi käyttämään vain peruskelloilla pyörivää (tai ylikellotettua) Phenom II –prosessoria. On siis erittäin tärkeää sisällyttää testeihin mukaan kunkin hetken tehokkain prosessori näytönohjaimia testattaessa. Käänteisesti tuloksista voidaan myös päätellä miten näytönohjaimen päivittäminen vaikuttaa niihin moniin tällä hetkellä käytössä oleviin AMD:n Socket AM2/AM2+ tai Intelin LGA 775 –alustoja käyttäviin pelikoneisiin.
Näin saatiin päätökseen testin toinen osuus

Kommentoi artikkelia