Nvidia 3D Vision Vs. AMD HD3D: 18 peliä testissä

Artikkelin kirjoittaja: Teemu Laitila | 0 kommenttia

3D-pelaamisen nykytila


Nvidia julkaisi 3D Vision -tekniikan tammikuussa 2009, mikä oli kuluttajapuolen 3D-pelaamiselle suurin yksittäinen harppaus 3D-tekniikan elinaikana. Nvidia kokosi 3D Vision -nimen alle 120 Hz:n aktiivilasit, lisensoidut monitorit ja itse kehittämänsä ajuriratkaisut, joilla 3D-tekniikasta kiinnostuneille tarjottiin laitteisto pelaamiseen. Ainut puuttuva pala oli pelit, joita Nvidian tehokas markkinointiosasto lähti kehittämään peliyhtiöiden kanssa tiiviissä yhteistyössä, jotta 3D Vision otettaisiin huomioon heti pelikehityksen alkuvaiheista lähtien. 3D Vision ei ole täydellinen vielä tänäkään päivänä. Silti se on kiistatta kokonaisvaltaisin ratkaisu, joka nykyään löytyy.

AMD toi markkinoille oman versionsa vasta lähes kaksi vuotta Nvidian jälkeen lokakuussa 2010. Radeon HD 6800 -sarjan mukana markkinoille saapui AMD:n HD3D, joka lähestyy 3D-pelaamista täysin eri näkökulmasta. Oman suljetun järjestelmän kehittämisen sijaan AMD tarjoaa kehittäjille ajurituen ja jättää 3D-näytöt sekä lasit kolmannen osapuolen kehitettäviksi. Sen lähtökohtaisesti avoimemman luonteen takia AMD:n HD3D:n kehittymistä varteenotettavaksi vaihtoehdoksi on saatu odottaa huomattavasti kauemmin, sillä muilla yhtiöillä on kestänyt tuoda markkinoille sen käyttöön vaadittavat sovellukset ja laitteet. Mutta nyt noin vuosi tekniikan esittelyn jälkeen, 120 Hz:n DisplayPort-monitorit ovat yleistyneet ja voimme toteuttaa järkevän vertailun eri tekniikoiden välillä.



Tässä kohdassa on syytä mainita myös Intelin HD Graphics 2000 / 3000 -ohjaimet, jotka löytyvät Sandy Bridge -arkkitehtuuriin perustuvista prosessoreista. Intelin ohjaimet jaksavat pyörittää yllättävän hyvin esimerkiksi Blu-ray 3D -sisältöä, mikä johtuu paljolti ohjainten sisäänrakennetuista videopurkua kiihdyttävistä piireistä. Tässä artikkelissa keskitytään pääosin kuitenkin 3D-pelaamiseen eikä HD Graphics -ohjamista löydy tarpeeksi potkua siihen tarkoitukseen. Jos 3D-kiinnostuksesi rajoittuu vain kotiteatteriin ja elokuvien katseluun, kannattaa muistaa myös Intelin tarjonta.

Nopea vertailu

Paras tapa tutustua eri tekniikoiden eroihin on taulukon avulla.


Nvidia 3D Vision
AMD HD3D
Näytönohjain: Useimmat GeForce-kortit
(klikkaa tarkempaan listaan)
AMD Radeon HD 5000 tai tai parempi
(Radeon HD 6000 -sarjaa
laitteistokiihdytettiyyn
Blu-ray 3D -toistoon)
Tuetyt näytötyypit: 3D Vision -sertifioidut näytöt
DVI-D
(60 FPS/1080p)
3D-tuelliset televisiot HDMI:n yli
(24 FPS/1080p tai 60 FPS/720p)
3D-tuelliset 120 Hz näytöt
DisplayPort
(60 FPS/1080p)
3D-tuelliset televisiot HDMI:n yli
(24 FPS/1080p tai 60 FPS/720p)
Lasit: 3D Vision:
120 Hz aktiiviset 3D Vision -lasit

3D-tuelliset televisiot HDMI:n yli:
Aktiiviset
tai Passiiviset
(näytöstä riippuen)
Aktiiviset tai Passiiviset
(näytöstä riippuen)
Pelikäyttö: 3D Vision -näyttö:
GeForce -ajuri

3D-tuellinen televisio HDMI:n yli:
3DTV Play
Riippuu käytöstä: TriDef tai iZ3D
pelin omat ajurit, vaikkakin vasta kaksi peliä tukee HD3D-tekniikkaa natiivisti
Blu-ray 3D-sovellukset: ArcSoft TotalMedia Theatre, Cyberlink PowerDVD, ja
Corel WinDVD
Blu-ray 3D -elokuviin
Useamman näytönohjaimen tuki: Kyllä (SLI)
Ei (CrossFire ei vielä tuettu)
Useamman näytön tuki 3D-tilassa:
Kyllä (SLI:n avulla) Kyllä (vain yhdellä ohjaimella)


Avoin vai suljettu?

Yllä olevan taulukon perusteella AMD:n ja Nvidian tekniikoiden ominaisuuksien välillä ei ole juuri eroa. Suurin ero on se, että kun tarkoituksena on rakentaa 3D-pelaamiseen soveltuva järjestelmä, Nvidian laitteilla riittää kun keskittyy pelkästään 3D Vision -sertifikaattiin. Tarvitaan 3D Vision -tarvikkeet aktiivisilla laseilla, 3D Vision -tuella varustettu GeForce-näytönohjain ja 3D Vision -tekniikkaa tukeva näyttö. Tarjolla on myös 3D Vision -yhteensopivia pelejä, jos haluat varmistaa mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden (vaikkakin virallisesti testattujen pelien lista on edelleen lyhyehkö). Sivuhuomautuksena todettakoon, että 3D Vision -pelejä voi kiihdyttää käyttämällä kahta näytönohjainta SLI-kokoonpanossa, sillä stereoskooppinen 3D käytännössä puolittaa ruudunpäivitysnopeuden, jolloin vaaditaan nopeaa rautaa.

AMD HD3D-kokoonpanon tapauksessa asiat ovat hieman monimutkaisempia. Ensiksi tarvitaan AMD Radeon HD 5000 - tai 6000-näytönohjain, TriDef tai iZ3D -ajurit (tai molemmat) pelejä varten sekä 3D-tekniikkaa tukeva 120 Hz:n näyttö DisplayPort-liitännällä sekä siihen sopivat 3D-lasit. 3D-ajureiden valmistajat eivät ole julkaisseet erityistä TriDef- tai iZ3D-ajureiden kanssa yhteensopivien pelien listaa, joten pelien suhteen käyttäjien on tukeuduttava tämän artikkelin kaltaisiin tietolähteisiin. Ikävä kyllä netistä ei löydy kovin montaa listausta, jossa kerrottaisiin eri pelien yhteensopivuudesta.

HD3D-tekniikkaa natiivisti tukevat pelit eivät vaadi toimiakseen erillistä 3D-ajuria, mutta niiden pelin lista rajoittuu vain kahteen peliin, eli Deus Ex: Human Revolution ja DiRT 3. Seuraava natiivilla HD3D-tuella varustettu peli tulee huhujen mukaan olemaan Battlefield 3. AMD:n Radeon-kortteja ei voi vielä käyttää CrossFire-tilassa 3D-pelien lisäkiihdytystä varten, mikä kannattaa pitää mielessä, jos nykyinen näytönohjain ei kestä ruudunpäivityksen puoliintumista haluamissasi peleissä.

Tilanne ei kuitenkaan ole AMD:n kannalta erityisen epätoivoinen. HD3D toimii monessa kohdassa erittäin hyvin ja joissain peleissä se jopa päihittää Nvidian 3D Vision -tekniikan toimivuudellaan. Aiemmin mainituilla 3D-tekniikoiden eroilla on kuitenkin vaikutusta pelikokemuksiin. 3D Vision on suljettu Apple-tyylinen aidattu puutarha, jonka osatekijöitä valmistaja valvoo tarkasti. HD3D on puolestaan avoin enemmän PC-puolen perinteitä noudattava tekniikka, joka perustuu yhteisesti noudatettaviin standardeihin. Kumpikaan lähestymistapa ei itsessään ole oikea tai väärä, mutta kummallakin on omat etunsa ja rajoituksensa.

Kommentoi artikkelia