Tehonkulutus

Käytössä integroitu näytönohjain

Intel-järjestelmien lepotilan tehonkulutus on kaikilla käytännössä yhtä suuri, riippumatta arkkitehtuurista. Eroa sukupolvien välillä on ainoastaan yhden watin verran. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että uudet Sandy Bridge –prosessorit ovat neliytimisiä, kun taas Core i5-661- ja Core i3-530 –prosessoreissa on ainoastaan kaksi fyysistä ydintä. AMD-järjestelmien lepotilan tehonkulutus on sen sijaan jopa 50 prosenttia korkeampi Phenom II X4:n kohdalla ja jopa 90 prosenttia korkeampi Phenom II X6:n kohdalla.

Tuloksia vastaan voi väittää sanomalla, että AMD:n tehonkulutukset olisivat alhaisemmat hitaammilla prosessoreilla. Näin on kuitenkin asian laita Intel-prosessoreidenkin kohdalla. Myynnissähän on S- ja T-luokkien Sandy Bridge -prosessoreita.


Tehonkulutuksen huippulukemat ovat myös mielenkiintoisia. Kannattaa muistaa, että prosessoreihin on integroitu näytönohjain. Prime95:n rasitus kuitenkin kohdistuu ainoastaan prosessoriytimiin.
Clarkdale-pohjaiset Core i3-/i5-sirut kuluttavat suurimmillaan 82 ja 89 wattia, mikä on ihan hyvä tulos toimistokäyttöön tarkoitetulle koneelle. Sandy Bridge –prosessoreiden kohdalla tehonkulutus ei kuitenkaan karaka kovin kauaksi näistä lukemista (114 wattia neliytimiselle ja 6 MB:n L3-muistilla varustetulle Core i5:lle ja 136 wattia 8 MB:n L3-muistilla varustetulle Core i7:lle, jossa on hieman korkeampi kellotaajuus). Molemmat AMD-prosessorit huitelevat aivan omilla lukemilla.

Käytössä erillinen näytönohjain

Kenellekään tulee tuskin yllätyksenä, että lepotilan tehonkulutus kasvaa kun koneeseen lyödään kiinni erillinen näytönohjain. Tehonkulutukset nousevat tasaisesti kautta linjan: lisäystä tulee jokaiseen kokoonpanoon noin 30 wattia verrattuna järjestelmiin, joissa oli käytössä integroitu näytönohjain. Huomaa muuten se seikka, että nyt olemme käyttäneet LGA 1156-järjestelmässä Lynnfield-prosessoreita. Edellisessä lepotilamittauksessa käytimme LGA 1156 –kokoonpanossa Clarkdale-prosessoreita.


Tehonkulutuksen huippulukemat rasituksessa ovat jälleen mielenkiintoisia. Kaaviosta huomaa hyvin Intelin 45 nanometrin ja 32 nanometrin prosesseilla valmistettujen prosessoreiden välisen eron. Sandy Bridge –prosessoreilla huippulukemat jäävät muita pienemmiksi, vaikka niiden suorituskyky on selvästi muita suurempi.