Onko ylimääräisellä tilalla väliä SandForce-pohjaisissa asemissa?

Nyt kun SandForce on antanut valmistajakumppaneilleen mahdollisuuden poistaa käytöstä SSD-asemista varalle jätetyn tilan (johon päätyivät Adata ja Transcend), herää kysymys, mitä merkitystä sillä on. Kuten aiemmista testituloksista näkyy, päätöksellä ei vaikuttaisi olevan juuri vaikutusta suorituskykyyn. Sen perusteella voisi tehdä johtopäätöksen, että varatilan käyttämisestä ei ole juuri hyötyä, eli yhtä hyvin kaiken kapasiteetin voisi antaa käyttäjän hallittavaksi.



Tilanne ei kuitenkaan ole niin yksioikoinen. SandForce-pohjaiset SSD-asemat hoitavat ylläpitoaan samaan aikaan kun niille kirjoitetaan. Varatilaa käytetään asemissa välimuistin omaisesti kun dataa liikutellaan ympäriinsä.

Yllä olevassa ruutukaappauksessa Intelin SSD 520 on täytetty pakkautumattomalla datalla. Sen jälkeen asemalle kirjoitetaan 128 KB kokoisia lohkoja peräkkäisessä muodossa. Nopeus alkaa hitaana, mutta nousee kun asema ottaa käyttöön varatilan paremman kirjoitusnopeuden saavuttamiseksi.



Asemassa jossa ei ole varatilaa, nopeus ei nouse missään vaiheessa alkuvaihetta paremmaksi, sillä käytettävissä ei ole ylimääräistä tilaa datan siirtelemiseksi paikasta toiseen. Kun aseman jokaiseen muistisoluun on kerran tallennettu dataa, uuden tiedon kirjoittaminen tapahtuu vain sillä nopeudella, jolla asema kykenee vapauttamaan tilaa muistisoluista.

Tässä kuvassa on esitetty Transcendin SSD720:n toiminta, mutta tilanne olisi saman näköinen myös Adatan XP SX900 -asemalla. SSD320 ja SP900 eivät myöskään sisällä varatilaa, mutta koska ne perustuvat asynkroniseen NAND-muistiin, kokonaisnopeus on noin 40 megabittiä sekunnissa hitaampi.

Kannattaa myös pitää mielessä, että testeissä asemia kuormitetaan tavallista tehokkaammin, eli tulokset eivät täysin normaalitilanteessa, ellei asema ole ääriään myöten täysi.